Ja jälleen on hyvän tuulen päivitys paikallaan ^^

Kun tuossa viimeksi listasin, mitä tarvitsen, niin nyt on ainakin se puhelin :D hitaasti hyvää tulee.

Oikeasti, ärsyttävää, että ei saa itseäni nyt mitenkään tekemään muutamaa koulujuttua, ja ne vain lykkääntyvät ja lykkääntyvät. Oikeasti, aivan hirveän rasittavaa.

Toinen yhtä rasittava asia on ihmiset, jotka kuvittelevat että kaikki pyörii heidän ympärillään. Paskanmarjat sanon vaan, anteeksi, mutta ei kiinnosta kuulua siihen sakkiin laisinkaan.

Mutta, Dani valmistui juuri perjantaina vartijaksi! Oon niin ylpeä siitä miehestä, vaikka nyt ei teekään autohommia, mikä on sen ehkä suurin intohimo, mutta mitä sitten? Hän itse halus kokeilla vartijan hommia, ja näyttää pitävän siitäkin tosi paljon (: ihanaa, että Dani löysi jonkun mieleisen työn<3

Eräänlaisena motivaatioporkkanana koulunkäynnin suhteen mulla on tiedossa pari matkaakin, toinen ihan tässä syksyllä ja toinen tammikuussa. Pitäisi päästä tässä nytten kohta käymään Ruotsissa, ihan basic ruotsinlaivaristeilyjuttu, mutta oon siitäkin niin innoissani, ihan vaan siksi että matkustelu on ihanaa, ja kaikki matkustelu käy enemmän kuin hyvin! Tammikuussa lähdetään sitten koko revohka jonnekin etelän lämpöön, mikä sekin käy mulle tosi hyvin. Viikko etelässä ei tule ainakaan käymään yhtä pitkäksi, nyt varsinkaan, kun Dani tulee mukaan sinnekin! Vanhempien ja Danin välit oli vähän nihkeät kun tuossa aloitimme seurustelun, johtui ihan vaan siitä, että olin itsekin vielä 16 -vuotias nulikka, ja se tulikin ihan yllättäen pommina vanhemmille tietoon. Nyt kun ollaan oltu kohta kaksi vuotta yhdessä, niin porukat ovat alkaneet ikäänkuin sietämään Dania, ja nyt tulevat oikeasti paremmin toimeen. Saa nähä mitä viikko vieraalla maaperällä sujuu :D

Niin, ja todellakin, kohta kaksi vuotta ollaan oltu Danin kanssa yhdessä. Se tuntuu hassulta, sillälailla, että "no hei, kaksi vuotta, ei se nyt ole temppu eikä mikään, mutta olepa kymmenen vuotta yhdessä jonkun kanssa! Tai vaikka kaksikymmentä!" Sitten sitä on ihan, että hittolainen, ei se aika nyt välistä aina niin nopeasti mennyt, että kaksi vuotta ei tuntuisi missään. Että kyllä minä sanoisin, että vaikka kaksi vuotta ei nyt todellakaan aina ole ollut niin auvoista, niin että ei se nyt ole ollut ihan jostain helvetin alhaisimmasta kammiostakaan. Oikeasti, arki tuli aika kivuttomasti loppujen lopuksi mukaan meidän suhteeseemme, ja mitäpä siitä. Asenteeni olisi varmasti toinen, jos arki ei olisi millään sopinut kuplasuhteeseemme, mikä nyt kaikilla on ollut kun ovat alkaneet heilastelemaan toisen ihmisen kanssa. Yksi vakavanmittainen eroamisprosessi kahden vuoden sisään ei ole mielestäni paha saldo -ei myöskään se, että takana taitaa olla kuukausi melkein yhtämittaista riitelyä, ja silti ollaan vielä tässä :) sanotaan näin, että olen kyllä todella ylpeä itsestäni, vaikka kaksi vuotta ei ole varmastikaan teistä muista yhtä ihailtava saavutus kuin ne kaksikymmentä vuotta. Niin, ja vielä naimisissa, me emme ole edes kihlautuneet. Nih.

Koska täällä kaikki tahtovat ostaa ja ihmisiä painostetaan ostamaan mahtavia ostoksia, ja nyt kun on upeita tarjouksia ja alennuksia, niin voisin tahtoa ostaa korsetin. Sen mitä nyt olen tässä tuumaillut hyvän aikaa. Ostaostaosta<3

Jees, joskus pinnallinen palloilu ja hävettävä törsäily on ihan tervetullutta<3

Rakastan tätä kappaletta ihan valtavasti!! <3<3<3 Rakastanrakastan<3 vaikka Tavaramarkkinoiden alkuperäinen kappale on sekin mielestäni ihastuttava, niin kyllä Kotiteollisuudenkin uusi tulkinta on mahtava<3 en jaksa odottaa, että Kotareilta tulee se heidän ns. cover-lättynsä.

Olen päässyt opiskelemaan italiaa tuonna työväenopistoon, olen ihan into piukeena :D ostin eilen kirjan, jota sitten siellä tunneilla käytetään, ja vaikuttaa vähintään hauskalta kun selailen sitä. Tympi paljon, kun on sukua italiasta, mutta ainoastaan osaa puhua englantia sujuvasti, niin kommunikaatio vähän takkuili. Ruotsia en oppinut, en sitten millään, koulussa, joten toivon että tästä jäisi jotain päähän. Ejhkä oma kiinnostus auttaa asiaan, ja se, että osaan muutaman sanan sieltä täältä jo nyt. ;P

Oivoi. Mistäs sitä rahaa saisi lisää? Nyt ainakin on ostoslistalla uusi kännykkä ja vetoketjuhuppari, koska minulla ei ole sellaista hupparia ja sellainen olisi oikeasti tosi kätevä. Että siksi huppari. Ehkä joku bändihuppari olisi kiva, vaikka Volbeatin. Tosin EMP -katalogista löysin ihanan mustan hupparin, mutta 45 euroa on ehkä hivenen liikaa siitä, että siinä on kirsikkan kuvia. Nääh. Ja iPhone olisi kiva, olen rakastunut kosketusnäyttöisiin puhelimiin, joten ehkä olen ostamassa sellaista. iPhone on hiukan liian kallis, mutta muistaakseni se oli Samsung tai LG jolla oli hieman huokeampi kosketusnäyttöpuhelin.

Nojoo. Ja sitten vakituisella paikallaan ostoslistassaan on ne tautointikamat, jotka eivät kyllä ole niin kalliita. Niitä ei vaan nyt ole oikein päässyt tutkailemaan ja vertailemaan. Vaikka himottaisi jo nytten, olen kuitenkin päättänyt ainakin jharrastelijatatuoijaksi ryhtyä. Kuitenkin olen aika hyvä piirtämään omasta mielestäni ja opin nopeasti erilaisia tyylejä, joten ihan olisi mielestäni taidot paikallaan. Tahtoisin nimittäin aivan hirmuisen kovasti perustaa sen oman tatuointiliikkeen. Alunperin oli ideana, että siellä olisi myös lävistetty, mutta minusta ei ole lävistämään, en pidä siitä että ihmiskudos rutisee sormieni alla kun työnnän piikkiä sen läpi, hrrrr, se on vain jotenkin aivan liikaa, joten ei. Ehkä sitten kun jossain vaiheessa on tarpeeksi varaa palkata muutama työntekijä, niin sitten voin kysäistä, jospa he haluaisivat myös lävistää.

Ja ei, tämä ei ole mikään hetken mielijohde Miamin tatuointitarinoista, kiinnostus on ollut pitkään ennen tätä Jimiltä tulevaa ohjelmaa. Vaikka ihan hyvä ohjelma se onkin^^

Jee, ihanaa että aurinko paistaa tuolla ulkona<3 miten sitä ihminen voikin olla tyytyväinen loppujen lopuksi niinkin pieneen asiaan kuin säähän? Tekisi mieli lähteä kävelylle.

Ja nyt tuli mieleen se yksi kesä kun ei muuta tehtykään kuin oltu ulkona. Ja puhuttu. Se on kiva muisto, kiitos siitä :)